Historia
Päätoimittajien yhdistys – sananvapauden puolustaja
Päätoimittajien Yhdistys – Chefredaktörernas Förening ry. perustettiin 4.5. 1971 Hotelli Palacessa Helsingissä. Perustavaan kokoukseen osallistui arvovaltainen joukko päivälehtien sekä uutistoimistojen johtoa:
Pentti Poukka, Mauri Auvinen, Henrik von Bonsdorff, Leo Halla, Ylermi Hyvärinen, Frank Jernström, Martti Joutsen, Eino Kalkkinen, Kullervo Killinen, Unto Kivelä, Leo Lahtinen, Teo Mertanen, Gunnar Mårtenson, Kalevi Pulkkinen, Martti Rahunen, Lauri Sarhimaa, Veli Siikala, Pentti Sorvali, Torsten Steinby, Kyösti Taanila, Erkki Vallinkoski, Reino Vauraste, Raino Vehmas ja Seppo Vento.
Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Uuden Suomen päätoimittaja Pentti Poukka. Varapuheenjohtajina toimivat Kansan Lehden päätoimittaja Vilho Halme ja Suomenmaan Pentti Sorvali.
Miesvaltainen yhdistys sai ensimmäisen naisjäsenensä seuraavana vuonna, kun päätoimittaja Heini Mankki Suomenmaasta liittyi mukaan. Ensimmäinen naispuolinen PTY:n puheenjohtaja oli Reetta Meriläinen (1999-2001).
PTY kirjattiin yhdistysrekisteriin 7.4.1972. Päätoimittajayhdistys oli ensimmäisten sääntöjensä mukaan päivälehtien ja kotimaisten uutistoimistojen päätoimittajien sekä heidän apulaistensa yhdysside.
Sen tehtävä oli edistää jäsenten ja heidän edustamiensa lehtien yhteydenpitoa valtiovaltaan, talous- ja kulttuurielämään sekä ulkovaltojen edustajiin Suomessa. Yhdistyksen tavoitteena oli myös lisätä jäsentensä yleis- ja ammattitietoa sekä edistää heidän toimintaedellytyksiään.
PTY:n lounasvieraana sen ensimmäisessä vuosikokouksessa Hotelli Marskissa esiintyi huhtikuussa 1972 poliittisen katsauksen pitänyt pääministeri Rafael Paasio, itsekin entinen pitkäaikainen Turun Päivälehden päätoimittaja.
Voimakkaasti politisoituneella 70-luvulla PTY tai sen jäsenet ottivat osaa kulttuuri- ja informaatiokeskusteluun ja toimivat aktiivisesti sananvapauden rintamalla, missä iskivät yhteen monet kansainväliset toimittaja- ja kustantajajärjestöt.
Myös suomettumisen hullut vuodet osuivat 70-luvulle. Päätoimittajien keskuudessa itsesensuurin olemassaoloa ei yleisesti ottaen kielletty, mutta sen arvon ja merkityksen osalta mielipiteet jakaantuivat varsin selkeästi.
Ensimmäisen toimintavuosikymmenen päätteeksi vahvistettiin yhdistykselle sen luonteen pelkistävä ohjelma. PTY:n piti valvoa jäsenten etuja ja työehtoja, toimia heidän yhdyssiteenään, edistää suomalaista journalismia ja olla viestintäpoliittinen vaikuttaja.
PTY oli ohjelman mukaan sananvapauden ja sanomisen vapauden varaukseton puolustaja. Sanomalehdistöä ei saanut holhota eikä estää sen tietojen saantia. ”Toimituksella on oltava itsenäinen asema, jotta lehti voi säilyttää lukijakuntansa luottamuksen. Se on tärkeintä, mitä lehti omistaa.”
Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajat:
Pentti Poukka, Uusi Suomi | 1971-1972 |
Allan Liuhala, Hämeen Sanomat | 1973-1974 |
Keijo K. Kulha, Turun Sanomat | 1975-1979 |
Jyrki Haikonen, Uusi Suomi | 1980-1983 |
Birger Thölix, Vasabladet | 1984-1986 |
Erkki Teikari, Satakunnan Kansa | 1987-1988 |
Aimo Massinen, Turun Sanomat | 1989-1991 |
Erkki Laatikainen, Keskisuomalainen | 1992-1994 |
Yrjö Rautio, Kansan Uutiset | 1995-1996 |
Jukka Vehkasalo, Kymen Sanomat | 1997-1998 |
Reetta Meriläinen, Helsingin Sanomat | 1999-2001 |
Dennis Rundt, Vasabladet | 2002-2005 |
Kari Hokkanen, Ilkka | 2006-2007 |
Heikki Hakala, Etelä-Suomen Sanomat | 2008-2013 |
Arno Ahosniemi, Kauppalehti | 2014-2019 |
Minna Holopainen, STT | 2020-2023 |
Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus | 2023- |
(Lähde: Keijo K. Kulha, Elämää apina laatikossa, Päätoimittajan näkökulma julkisuuteen. Edita 2002.)