Uutiset - Päätoimittajien Yhdistys PTY

27. tammikuuta, 2025

PTY:llä vilkas vuosi 2024

Vuosi 2024 oli Päätoimittajien yhdistyksessä aktiivisen toiminnan aikaa.

Opintomatkoja tehtiin vuoden aikana kaksi. Toukokuussa järjestettiin kolmen päivän vierailu Latvian Riikaan, jossa kohokohtana oli tapaaminen ja keskustelu presidentti Edgars Rincevicsin kanssa. Matkan aikana tavattiin myös mm. Venäjän ja Valko-Venäjän oppositiomedioiden edustajia, Latvian JSN:n perustaja ja johtavan verkkomedian edustaja, vierailtiin Suomen edustustossa sekä tavattiin maan talouden asiantuntijoita.

Lokakuun alussa opintomatkan kohteena oli vaaleihin valmistautuva Washington, jossa oli tilaisuus tavata erityisesti monia sellaisia republikaanipuolueen taustavaikuttajia, jotka eivät olleet kansainvälisen median huomion kohteena. Ohjelmaan kuului myös tapaamisia media-asiantuntijoiden kanssa, vierailu Bloombergissa sekä perinteisessä National Press Clubissa ja Yhdysvaltain kongressissa. Suomen edustustossa oli muun ohella mahdollisuus tutustua Finlandia Foundationin toimintaan.

Matkan kokemuksia puitiin pari viikkoa myöhemmin pidetyssä jäsentilaisuudessa, jossa puhuivat matkalle osallistuneet jäsenet Jussi Kärki, Ulla Appelsin ja Matti Kalliokoski.

Seniorien opintomatka suuntautui seniorivastaava Hannu Virtasen johdolla kesäkuussa Gdanskiin.

Vuosi 2024 oli PTY:n 53. toimintavuosi. PTY:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jouni Kemppainen (Maaseudun Tulevaisuus), 1. varapj. Antti Kokkonen (Lapin Kansa), 2. varapj. Johanna Lahti (Ilta-Sanomat), Jussi Kärki (Talouselämä), Inkeri Pasanen (Keskisuomalainen), Riikka Räisänen (Yle), Kalle Silfverberg (Hufvudstadsbladet) sekä pääsihteerinä Antti Marttinen.

Yhdistys otti kantaa uudistettaviin journalistin ohjeisiin, puolusti uhan alle joutunutta JSN:n julkista rahoitusta ja esitti lausuntonsa kansallisen julkisen hallinnon hankintojen tietovarannon perustamisesta.

PTY:n järjestämiin yhteensä 17 kotimaiseen tilaisuuteen ja vierailuun ja opintomatkoihin osallistui vuoden aikana noin 650 osanottajaa. Yhdistys kerää osanottajilta säännöllisesti palautetta eri tilaisuuksien onnistumisesta. Vuoden aikana korkeimmat palautearviot saivat seuraavat kuusi kotimaan tilaisuutta:

Helmikuussa järjestetyn työmarkkinapäivän tilaisuuksissa puhuivat työministeri Arto Satonen ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Huhtikuussa vierailtiin Suomen Pankissa pääjohtaja Olli Rehnin isännöimänä keskustelemassa talouden näkymistä.

Toukokuussa puhuttiin TELAssa eläkeuudistuksesta toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen virittämänä. Syyskuussa keskusteltiin kansainvälisestä politiikasta Tasavallan presidentti Alexander Stubbin vieraina.

PTY:n marraskuisessa liikennepäivässä mielenkiintoisina vierailukohteina olivat VR ja Fintraffic. Vuoden päätteeksi joulukuussa vierailtiin Kelan pääkonttorissa, jossa keskustelua johdatti pääjohtaja Outi Antila.

Kaikissa vierailukohteissa saatiin kuulla useiden asiantuntijoiden esityksiä eri aiheista.

Antti Marttinen

15. lokakuuta, 2024

PTY:n delegaatio yritti selvittää Yhdysvaltain presidentinvaalien lopputuloksen

Päätoimittajien yhdistyksen lokakuun alussa (1-6.10.24) järjestetty vaalimatka Washingtoniin seuraamaan Yhdysvaltain vaaleja oli kovan tehtävän edessä. Tarkoituksena oli selvittää, ei enempää tai vähempää, kuin kuka voittaa muutaman viikon päästä Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Asian selvittäminen alkoi heti syvästä päästä, sillä ensimmäisenä näkemyksiään esittelivät kovan luokan konservatiivit. Konservatiivien suunnitelma Yhdysvalloille sisältää tällä kertaa uuden maailmanjärjestyksen eli Project 2025. Puhujiksi saapuivat Spencer Chretien, John Gibbs, Robert Peters sekä Andrew Harding, jotka avasivat konservatiivien ajattelua muun muassa Yhdysvaltain ulkopolitiikan, Naton ja Kiinan suhteen.

Vaaliasetelmista, vaa’ankielistä ja ratkaisevista tekijöistä jatkoi poliittinen konsultti Mark Pfeifle. Pfeifle oli kiinnostava kuultava ihan jo pelkästään taustansa vuoksi. Presidentti George W. Bushin top national security advisorina eli maan korkeana turvallisuusasiantuntijana työskennellyt analyytikko tuntee sekä demokraatit että republikaanit. Kriisien marinoimalta herralta riitti muisteloita vielä oman puheenvuoronsa jälkeen lounaallakin.

Lounaan jälkeen suomalaisryhmä pääsi kurkistelemaan Valkoisen talon maisemia hiukan odotettua kauempaa, sillä alueen ympärille oli juuri rakennettu ylimääräiset aidat. Paikalliset kertoivat lisäturvallisuuden tarpeen liittyvän lähestyviin vaaleihin. Valkoiselta talolta siirryttiin Capitol Hillille, missä ohjattu kiertokävely kongressissa kruunasi siihenastisen päivän.

Donald Trumpin ja Kamala Harrisin tilanteen ruotiminen jatkui kuitenkin illallisella, missä illallispuhujiksi saapuivat Potomac International Partnersin hallituksen puheenjohtaja Phillip Bond ja toimitusjohtaja Mark Cowan. Seitsemän-kahdeksankymppiset ikilobbarit varmistivat mielikuvan, että Amerikassa ei totisesti heittäydytä eläkkeelle, kun sielu palaa politiikalle. Illan mehukkaimmaksi kommentiksi jäi mieliin Bondin lausahdus kuinka suurta tuskaa politiikassa voi lobbari kokea: ”Vain joka hetki hereillä ollessaan.”

Toinen päivä saatiin reippaasti vauhtiin Suomen suurlähetystöllä, missä Päätoimittajayhdistyksen ryhmän vastaanottivat lähetystön kakkonen Marjut Akola ja puolustusasiamies Juha Helle. He kertoivat, ettei Washingtonissakaan pärjättäisi ilman suomalaisia: Potomac-joesta puhdistetaan juomavesi Kemiran kemikaaleilla ja vessapaperi valmistetaan Valmetin koneilla. Lähetystön alustuksissa keskusteltiin sekä taloudellisesta että puolustuksellisesta yhteistyöstä.

Lähetystölle saapui suomalaisvieraita tapaamaan myös Finlandia Foundationin vetäjä Tomas Flanagan, joka yllätti vieraat kauniilla suomen kielellään. Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten historia on vahvoissa käsissä. Suomalaiset juuret kiinnostavat. Maassa on yllättävän paljon suomalaisilla juurilla varustettuja perheitä. Kiehtova tieto oli, että suomen kieltä halutaan suomalaistaustaisissa perheissä opiskella ja ylläpitää yllättävän aktiivisesti.

Matkalla tutustuttiin myös median tilanteeseen ja vierailtiin The National Press Klubilla. Klubin entinen puheenjohtaja Donna Leinwand Leger esitteli suomalaisille Klubin kiehtovaa historiaa ja vastaili laajasti delegaation moninaisiin kysymyksiin. Illallispuhujaksi saapunut apulaisprofessori John Callaghan New England Collegesta johdatti kuulijat alan tarkempaan tilanteeseen.

Seuraavan aamun Media & politiikka -paneelikeskustelussa kuultiin taloustoimittaja Mark Schoefferia, entistä Washingtonin kirjeenvaihtaja Chuck Raaschia sekä kampanjamanagerina toiminutta Billy Moorea. Kaikki kolme olivat yhtä mieltä siitä, että vaalien lopputulosta on mahdotonta ennustaa.

Median tilanteen maassa tiivisti kahdeksalla Emmy-palkinnolla palkittu uutistuottaja Jonathan Ebinger: ”Maa on siirtynyt keskeltä oikealle, mutta media on edelleen keskellä.” Ebinger kritisoi mediabisneksen keskittymistä ja oli huolissaan paikallismedian kuolinkouristuksista. ”Samat jutut julkaistaan eri puolilla maata.” Hän totesi myös karun tosiasian journalistien työstä: ”Pitkän jutun kirjoittajille on yhä vähemmän töitä. Lyhyen ja nopean jutun kirjoittajille on töitä.”

Mediapäivän täydensi vierailu Bloombergin politiikkaosastolla, jossa keskusteltiin uutishuonetta johtavan Angela Greiling Keanen kanssa. Hänkin National Press Clubin entisiä puheenjohtajia.

Matkan tarkoitus eli vaalivoittajan ennustaminen osoittautui lopulta vaikeaksi. Yhteinen tulkinta oli kaiken saadun tiedon perusteella, että kaikki on vielä mahdollista. Jatkamme seurantaa kotimaasta käsin.

Teksti: Stina Haaso

Kuvat: Carlos Sunila, Antti Marttinen, Matti Kalliokoski

Tässä näkökulmia matkalta:

https://www.taloustaito.fi/blogit/antti-oksanen/valkoinen-talo-suoltaa-draamaa–paitsi-taloudessa/#4fddade0

/https://www.kdlehti.fi/2024/10/10/washington-dc-nelja-viikkoa-ennen-vaaleja/

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000010753696.html

aa https://www.kotimaa.fi/nakokulma-yhdysvalloista-kasin-maailma-nayttaa-toisenlaiselta//?ohituskaista=PT.15102024

https://www.talouselama.fi/uutiset/trumpin-voitto-muuttaisi-paljon-suomen-on-syyta-varautua-uusvanhaan-isantaan/400a9062-f1bc-486b-8013-7c08cd20400d?fbclid=IwY2xjawGFpXlleHRuA2FlbQIxMQABHRQ9I-ccVBUf1gB21tKoTZwEqYatqINSkVynNkT3mmtUGmT6iETGphv7qg_aem_UJnTVN17P2V_M2-tfoQjEQ

16. elokuuta, 2024

Valtiolla useita syitä jatkaa JSN:n rahoitusta

Hallitus aikoo lopettaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) tukemisen. Oikeusministeriön valmistelussa on noussut esille JSN:n saaman 135 000 euron valtionavun poistaminen. Toteutuessaan se vastaisi vajaata kolmasosaa median itsesäätelyelimenä toimivan JSN:n rahoituksesta.

Päätoimittajien yhdistys pitää rahoituksen lopettamista harkitsemattomana. Valtion osarahoituksen viesti on, että faktapohjainen tiedonvälitys on demokratian turva. Itsesäätely on uskottavampaa ja vaikuttavampaa, kun valtio on rahoituksen kautta mukana.

Julkisen sanan neuvosto on median keskuudessa arvostettu instituutio. JSN:n julkaisemista Journalistin ohjeista poikkeaminen ja siitä seurannut langettava ratkaisu JSN:ltä on toimituksissa iso takaisku ja oppimisen paikka.

JSN:n ratkaisukäytännöt ohjaavat toimituksessa päivittäin tehtäviä ratkaisuja. Vahva ja hyvin toimiva itsesäätelyjärjestelmä tukee siten merkittävällä tavalla totuudenmukaista ja eettisesti korkeatasoista tiedonvälitystä.

JSN on tärkeä paitsi medialle, myös yleisölle. Kuka tahansa voi kannella JSN:oon sitoutuneen median ratkaisuista. Se lisää median kuluttajien suojaa ja vahvistaa samalla medioiden uskottavuutta.

Säästötoimena JSN:n rahoituksen lopettaminen olisi huono. JSN:n heikentäminen lisäisi mediariitojen oikeuskäsittelyjä ja sitä kautta toisi valtiolle lisää kustannuksia.

Julkisen sanan neuvostolla on disinformaation aikakaudella myös turvallisuuspoliittista merkitystä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa lausutaan seuraavasti. ”On tärkeää, että kansalaisten medialukutaidon ja -osaamisen sekä henkisen kriisinsietokyvyn tukemiseen ja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja torjumiseen osana peruskoulutusta sekä medioiden luotettavaa ja ajantasaista tiedon tuottamista kiinnitetään huomiota.” Julkisen sanan neuvoston tuen lopettaminen olisi pahasti ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Päätoimittajien yhdistys katsoo edellä olevaan nojaten, että valtion olisi perusteltua jatkossakin osallistua JSN:n rahoitukseen, vaikka media-ala itse kantaa siitä edelleen päävastuun.

Päätoimittajien yhdistyksen hallitus 16.8.2024

16. toukokuuta, 2024

Turvallisuuspolitiikkaa ja Jurmalan taikaa

On siis kevät, kuljen Väinäjoen rantaa… Päätoimittajien yhdistys toi kevään tullessaan saapuessaan opintomatkalle Latvian pääkaupunkiin Riikaan (13.-15.5.). Vakavista teemoista huolimatta iloinen seurue sai aimo annoksen oppia Latvian asemasta kireässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä kasvavan talouden maan näkymistä laajemminkin.

Ryhmäkuvassa keskellä Latvian presidentti Edgars Rincevics.

Aikaa päätoimittajien tapaamiselle oli raivannut myös presidentti Edgars Rinkēvičs. Samana päivänä julkisuuteen oli tullut tieto Venäjän puolustushallinnon henkilövaihdoksista, joilla Rinkēvičs ei tosin arvioinut olevan merkittävää vaikutusta sodankulkuun. Presidentin puheissa korostui länsimaiden Ukrainalle antaman tuen jatkuvuuden merkitys. Näkemykseen oli helppo samastua ottaen huomioon Suomen ja Latvian samankaltainen asema Venäjän rajanaapurina.

Tomi Lähdeniemi, Antti Kokkonen, presidentin avustaja, presidentti Edgars Rincevics ja Minna Holopainen.

Tapaaminen Venäjän ja Valko-Venäjän oppositiomedioiden edustajien kanssa piirsi inhorealistisen, mutta myös toiveikkaan kuvan autoritaaristen maiden tilanteesta. Jos nopeita harppauksia kansalaisyhteiskunnan suuntaan ei olekaan odotettavissa, tulevaisuudelta on ehkä lupa odottaa parempaa. Jokainen tarkistettuun faktatietoon pohjautuva riippumattoman median juttu on askel oikeaan suuntaan.

Verkkomedia Delfin päätoimittaja ja Journalistiliiton puheenjohtaja Filips Lastovskis ja Suvi Tanner.

Tietoa saatiin myös paikallisen median tilanteesta. Kaupallisen median ahdas taloudellinen tilanne kuulosti jotenkin tutulta. Luotettavan tiedon kysyntä säilyy, mutta sen tuottamisen edellytykset ovat taloudellisten realiteettien takia aiempaa haastavammat.

Perinteinen media pyrkii turvaamaan uskottavuuttaan itsesääntelyn keinoin myös Latviassa, vaikka alan itsesääntelyelimen toimintaperiatteet ja kokoonpano eroavat suomalaisesta mallista jonkin verran. Tavoite on kuitenkin sama: mitä läpinäkyvämmin media toimii, sitä vähemmän sen toimintaa on mahdollista hämmentää ulkopuolelta.

Suomen Latvian suurlähettiläs Anne Saloranta.

Suomalaista näkökulmaa Latvian tilanteesta tarjoilivat suurlähettiläs Anne Saloranta ja paikallisen suomalaisen kauppakamarin varapuheenjohtaja Lasse Henritius. Molemmat kehuivat Latvian yhteiskunnan toimivuutta ja Suomen hyvää mainetta, mikä helpottaa toimimista sekä bisneksessä että diplomatiassa.

Päätöspäivänä ohjelmassa oli Riian vanhankaupungin lisäksi vierailu rantaparatiisi Jurmalaan. Tunnelmaa nostatti linja-autossa suoratoiston kautta kuultu Jurmalan taikaa -kappale. Se teki niin lähtemättömän vaikutuksen, että nimeltä mainitsemattoman pohjoispohjanmaalaisen sanomalehden päätoimittajalta aneltiin jopa uusintasoitantoja. Jurmala siis piirtyi mieleen jo ennen paikkakunnalle saapumista.

Virallisten osuuksien antia purettiin reissulla vapaamuotoisissa keskusteluissa iltojen mittaan. Kuten usein ennenkin, pääsihteeri Antti oli hoitanut järjestelyt kerrassaan hyvin. Kiitokset ansaitsee myös oppaanamme toiminut ja paikallisista järjestelyistä vastannut Inguna Žīgure Latvian investointi- ja kehitysvirasto LIAA:sta.

Jussi Orell

PTY:n matka valmisteltiin hyvässä yhteistyössä Latvian investointi- ja kehitysvirasto LIAA:n kanssa, jonka johtaja Iveta Strupkaja avasi keskustelut esittelemällä Latviaa investointi- ja matkailukohteena.

7. maaliskuuta, 2024

Jouni Kemppainen jatkaa PTY:n puheenjohtajana

Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 6.3.2024. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen valittiin uudelle kaudelle yhdistyksen puheenjohtajana.

Hallitukseen valittiin lisäksi Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Inkeri Pasanen Keskisuomalaisesta, Riikka Räisänen Ylestä sekä Kalle Silfverberg Hufvudstadsbladetista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.

Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 100 euroon aktiiveilta ja 50 euroon seniorijäseniltä.

Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024.

Toimintasuunnitelmassa todetaan, että yhdistys pyrkii järjestämään sekä etätilaisuuksia että perinteisiä kokoontumisia. Perinteiset lähitilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden aitoon keskusteluun kulloistenkin isäntien tai vieraiden sekä omien kollegoiden kanssa. Etätilaisuudet taas sopivat hyvin nopeaan tiedonjakoon ajasta ja paikasta riippumatta sekä ajankohtaisiin uutistapahtumiin liittyviin pikatapaamisiin.

Tilaisuuksia pyritään järjestämään sekä poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien että myös muun muassa kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.

Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.

Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.

Antti Marttinen