Uutiset

Päätoimittajien yhdistyksen lausunto työryhmän ehdotuksesta valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeeksi (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:20)

”Työryhmä on ehdotuksessaan valinnut oikeat lähtökohdat valtionhallinnon tehostettuun viestintään. Päätoimittajien yhdistyksen näkökulmasta erityistä kiitosta ansaitsee sekä sananvapaudelle että median roolille annettu näkyvä sija. Media pystyy hoitamaan oman roolinsa kansalaisten tiedon tarpeeseen vastaamisessa sitä sujuvammin, mitä paremmin viranomaiset ymmärtävät riippumattoman journalismin roolin ja arvon.

Ehdotukseen on nostettu paljon konkreettisia keinoja, jotka tukevat toimittajien työskentelyä vaativissa tilanteissa ja vahvistavat samalla luottamusta viranomaisiin itseensä. Tärkeitä ovat esimerkiksi tavoitettavuus, joustavat toimintatavat ja kyky reagoida informaatiovaikuttamiseen.

Päätoimittajien yhdistys ehdottaa, että

1)  perustuslain julkisuusperiaate lisätään selväsanaisemmin yhdeksi viestinnän lähtökohdaksi, ja myös käytännön ohjeissa painotetaan julkisuuslain osaamista ja noudattamista. 

Nyt perustuslaki ja julkisuuslaki on vain mainittu alussa lakonisesti. Tätä ei voi pitää riittävänä, koska eri yhteyksissä on toistuvasti todettu, että julkisuuslain toteutumiseen liittyy ongelmia. Muun muassa oikeuskansleri on hiljattain kiinnittänyt tähän huomiota julkisuuslain uudistamista koskevassa lausunnossaan.

2) viestinnän lähtökohdissa mainittu vuorovaikutteisuus tuodaan näkyviin myös käytännön ohjeissa. 

Nyt vuorovaikutus jää viestintästrategiseksi tavoitteeksi, mutta tarkempi ohjeistus on kirjoitettu perinteisen, yksisuuntaisen viranomaistiedotuksen näkökulmasta.

3) erityisesti moniviranomaistilanteiden viestinnässä korostetaan riittävää resurssointia ja osallistuvien viranomaisten yhteistyötä pullonkaulojen välttämiseksi.

Viestinnän päävastuun keskittäminen toimintaa johtavalle viranomaiselle on periaatteena ymmärrettävä. Käytännön tilanteissa se voi kuitenkin olennaisesti viivyttää viestintää, jos se estää muita viranomaisia kertomasta esimerkiksi itse antamastaan virka-avusta.

Viestinnän onnistumiseksi ja yleisön luottamuksen säilyttämiseksi tavoitteena tulisi olla, että näissäkin tilanteissa tieto kulkee ja kysymyksiin vastataan yhtä sujuvasti kuin yhden viranomaisen hoitamissa asioissa.

4) informaatiovaikuttamiseen liittyvää toimintaohjeistusta toimitetaan yleistajuisemmaksi.

Nyt ohjeistuksen yksityiskohtiin saattaa liittyä tahattoman tai tahallisen väärinkäsityksen riskejä, koska näkökulma poikkeaa ehdotuksen muista luvuista.

Esimerkkinä tästä synonyymien tarina / kertomus / narratiivi ristiriitainen käyttö. Alkuluvussa viestinnän lähtökohdista tarinat tuodaan esille faktuaalisen viestinnän haastajana, kun taas informaatiovaikuttamista koskevassa luvussa korostetaan viranomaisten oman narratiivin eli kertomuksen tuottamista. Jälkimmäisessä voisi olla paikallaan selventää sitä, millaista (oletettavasti faktapohjaista) kertomusta ja argumentteja vastavaikuttamisen eri vaiheissa tavoitellaan.”

Helsingissä 9. lokakuuta 2019

Päätoimittajien yhdistys