Eduskunta käsittelee tällä viikolla hallituksen esityksiä sotilas- ja siviilitiedustelulaeista. Päätoimittajien yhdistys haluaa muistuttaa toimittajan työhön liittyvistä ongelmista lakiesityksissä. Samalla yhdistys esittää kantansa, miten ongelmilta voidaan välttyä uudessa tiedustelulainsäädännössä.
Kysymys on sotilas- ja siviilitiedustelulakiesitysten kohdasta, jossa viranomaisen vahingossa hankkima tiedustelutieto koskee tiedustelun ulkopuolelle suljettua toimittajan ja hänen lähteensä välistä viestintää. Lakiesityksen mukaan viesti täytyy hävittää välittömästi, eikä siitä ole ilmoitusvelvollisuutta tiedustelun kohteelle. Vaikka menettelyä perustellaan lähdesuojan kunnioittamisella, siinä on useita ongelmia.
Toimittajat eivät, muista ryhmistä poiketen, saisi koskaan tietoa siitä, että he ovat olleet tiedustelutoiminnan kohteina, vaikkakin vahingossa. Hävittäminen käytännössä estää tapauksen tarkan arvioinnin jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa. Lisäksi on vaara, että myös vahingossa saadun tiedon kuulumista virkamiehen vaitiolovelvollisuuden piiriin ei tiedosteta.
PTY arvioi, että näiden tekijöiden yhdistelmänä toimittajan lähdesuoja ja oikeusturva vaarantuvat. PTY esittää, että eduskunta ottaa asian huomioon tiedustelulakeja säätäessään. Sen lisäksi tiedustelutoimintaa valvovien eduskunnan tiedusteluvaliokunnan sekä tiedusteluvalvontavaltuutetun täytyy ryhtyä välittömästi työnsä alkaessa toimenpiteisiin, jotka jo etukäteen vähentävät lähdesuojan vaarantumista.
Esitämme lähdesuojan turvaamiseksi seuraavaa:
1) Eduskunnan tuleva tiedusteluvaliokunta tiedustelun parlamentaarisena valvojana sekä tuleva tiedusteluvalvontavaltuutettu tiedustelun laillisuusvalvojana käyttävät jo voimassa olevassa laissa tiedustelutoiminnan valvonnassa annettua oikeuttaan saada selvitys siitä, miten tiedusteluviranomaiset jo etukäteen varmistavat lähdesuojan toteutumisen edellä kuvatuissa vahinkotilanteissa, ja että tiedusteluvaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu pyytävät vuosittain jälkikäteen selvityksen vahinkojen lukumäärästä ja niiden käsittelystä.
2) Tiedusteluvaliokunta ja tiedusteluvalvontavaltuutettu pyytävät selvityksen, miten virkamiehen salassapitovelvollisuus toteutuu vahinkotilanteissa, ja ryhtyvät toimenpiteisiin rikosoikeudellisen vastuun selvittämiseksi, mikäli käy ilmi, että virkamies on paljastanut virkasalaisuuden edellä kuvatussa vahinkotilanteessa.
3) Tiedusteluvalvontavaltuutettu raportoi tiedustelukiellon alaiseen viestintään kohdistuvien vahinkojen määrästä vuosittaisessa toimintakertomuksessaan, jotta sekä poliittiset päättäjät että muu yhteiskunta pystyvät seuraamaan tiedustelukiellon tosiasiallista toteutumista.
Helsingissä 11. helmikuuta 2019
Päätoimittajien yhdistys
Journalisteihin ja muihin avoimesti omalla nimellään toimiviin ihmisiin kohdistuu johdonmukaista painostusta ja suoranaista uhkailua. Viime aikoina häirintä on entisestään koventunut, eikä tekijöitä ole nykylainsäädännön puitteissa saatu pysäytettyä.
Suomalaisen median päätoimittajina vaadimme, että toimittajien ja muiden julkisuudessa ammatillisesti toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan. Tarvittaessa on oltava rohkeutta muuttaa lainsäädäntöä ja tarkastella uudelleen vallitsevia oikeuskäytäntöjä.
Suuri osa häiritsijöistä toimii nimettöminä tai väärillä nimillä antaen vaikutelman spontaaniudesta. Osa esittää toimivansa sananvapauden tai muiden vapaan yhteiskunnan hienoimpien periaatteiden nimissä. Silti useiden yhteistoiminta vaikuttaa masinoidulta ja järjestelmälliseltä, kuten on nähty Turun Sanomien / Lännen Median Rebekka Härkösen, Ylen Jessikka Aron ja eräiden muiden journalistien kohdalla.
Vetoamme kansanedustajiin ja virkamiehiin, jotka työkseen ajantasaistavat lainsäädäntöä vastaamaan uudenlaisiin ongelmiin.
Lakiin muutama vuosi sitten tuotu vainon käsite oli askel oikeaan suuntaan, mutta hybridivaikuttamisen ja informaatiosodan keinojen kovetessa se ei kata kaikkia eteen tulevia.Pahimmillaan työtään tekevän toimittajan kohtaama häirintä ja kiusanteko on niin laajaa, että sitä voidaan pitää systemaattisena vainoamisena.
Vainoaminen on uhka sananvapaudelle myös Suomessa. Toimittajan on vaikeaa jatkaa yhteiskunnallisen perustehtävänsä eli normaalin työnsä tekemistä parhaalla tavalla. Vainoaminen uhkaa aiheuttaa itsesensuuria.
Emme hyväksy suomalaisen yhteiskunnan muuttumista sellaiseksi, jossa kuka tahansa julkisuudessa esiintyvä ja avoimuutta osoittava henkilö voidaan alistaa kiusaamiselle ja mustamaalaukselle ilman keinoja siihen puuttua.
Viime kuukausina Suomessa on keskusteltu tiedotusvälineiden päätoimittajan tehtävästä ja päätoimittajan asemasta sananvapauden käyttäjänä.
Päätoimittajien yhdistys PTY muistuttaa, että päätoimittajan yksiselitteinen velvollisuus on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. Näitä tehtäviä päätoimittaja ei voi luovuttaa toimituksen ulkopuolelle.
Päätoimittaja käyttää tiedotusvälineensä sananvapautta. Päätoimittajan työnantaja, tiedotusvälinettä kustantava yhtiö, puolestaan voi vaikuttaa päätoimittajaan ainoastaan nimittämällä tämän tehtäväänsä ja tarvittaessa erottamalla. Nämä perusperiaatteet ovat suomalaisen sananvapauden toteutumisen kannalta entistäkin tärkeämpiä.
Sananvapaus toimituksissa sallii moniarvoisuuden ja päätoimittajan määrittämästä linjastakin poikkeavat henkilökohtaiset kommentit. Sananvapautta tiedotusvälineissä ei kuitenkaan ole se, että yksittäiset toimittajat voisivat julkaista työnantajansa omistaman median nimissä mitä tahansa.
Päätoimittajien yhdistys painottaa, että päätoimittajan tekemät uutisointipäätökset tai uutisoimatta jättäminen eivät rajoita tiedotusvälineen palveluksessa olevien sananvapautta. Toimittajat eivät käytä työssään sananvapauttaan kansalaisina, vaan työnantajansa sananvapautta.
Hoitaessaan tehtävänsä vastuullisesti päätoimittaja luo toimitukseensa avoimen ja keskustelevan ilmapiirin, jotta jokainen toimituksen henkilökuntaan kuuluva uskaltaa esittää kritiikkiä ja näkemyksiään toimituksen johdon tekemistä journalistisista ratkaisuista. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää.
Päätoimittajan keskeinen tehtävä on turvata toimituksensa työrauha torjumalla sekä ulkoinen että toimituksen sisäinen painostus. Päätoimittajan organisaatiossa työskentelevältä toimittajalta pitää voida edellyttää lojaliteettia työnantajansa linjauksia kohtaan.
Päätoimittajien yhdistys muistuttaa, että päätoimittajat ja heidän johdollaan työskentelevät kollegat ovat suomalaisen sananvapauden tukipilareita. Kehotamme päätoimittajia entistäkin parempaan avoimuuteen ja journalististen prosessien avaamiseen yleisölle. Mitä avoimemmin tiedotusvälineet toimivat, sitä paremmin vastuullinen suomalainen media erottuu valemedioista ja muista vaihtoehtoisia faktoja levittävistä tahoista.
(PTY:n kannanotto 14.2.2017)