Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta, joka koskee kaikkia kansalaisia mielipiteestä riippumatta. Kipakkakin keskustelu kuuluu demokratiaan.
Journalistinen media on olemassa yleisöjä varten, ja kriittinen palaute toimituksiin on tärkeää. Kun yksittäisiin toimittajiin kohdistetaan laajamittaista masinoitua häirintää, kyse on pyrkimyksestä rajoittaa sananvapautta ja puuttua toimitukselliseen riippumattomuuteen. Journalistien työrauhaa on puolustettava kaikin keinoin. He tekevät tärkeää työtä luotettavan tiedonvälityksen ja toimivan demokratian turvaamiseksi. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu toisten työn ja turvallisuuden kunnioittaminen.
Päätoimittajien yhdistys on sitoutunut puolustamaan journalistista riippumattomuutta ja sananvapautta. Toimittajien maalittaminen on hyökkäys sananvapautta kohtaan aivan riippumatta siitä, miltä taholta tämä painostus tulee. PTY vetoaa kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin, jotta puolustaisimme yhdessä yhtä suomalaisen demokratian kivijaloista.
Venäläisliikemiehen pyrkimys nostaa Monacossa kanne Yleisradion uutisointia vastaan on huolestuttavaa sekä kotimaisen median että journalismin vapauden näkökulmasta. Mikäli kanteita median keinotekoisesti määriteltävän vaikuttavuuden perusteella voidaan nostaa missä päin maailmaa tahansa, mediayhtiöiden mahdollisuudet kantaa vastuutaan heikkenevät niistä itsestään riippumattomista syistä, todetaan Päätoimittajien yhdistyksen kannanotossa.
Tämä ns. forumshoppailu sisältää myös mahdollisuuden vaikuttaa journalistisiin prosesseihin ennalta ja painostaa medioita jättämään asioita käsittelyn ulkopuolelle. Erityisesti sotaa käyvässä Euroopassa ilmiön yleistymisellä voisi olla tuhoisat vaikutukset.
Päätoimittajien yhdistys tukee Yle Uutisten vastaavaa päätoimittajaa syntyneessä tilanteessa. Ylen on voitava vastata saamaansa arvosteluun Suomessa hyvien ja vakiintuneiden toimitustyötä koskevien käytäntöjen mukaisesti. Tämän pitäisi olla koko mediaa säätelevän oikeuskäytännön peruslinja muutenkin. Media vastaa journalismistaan kotimaansa lainsäädännön mukaisesti.
Samalla yhdistys vetoaa seuraavaan hallitukseen, jotta se tekisi kaikkensa tilkitäkseen mahdollisuudet käyttää keinotekoisesti laajennettua vaikuttavuutta median työn vaikeuttamiseen.
Jos tarkoitushakuista sopivimman oikeuspaikan etsintää ei estetä, sananvapaus kärsii. Myös median mahdollisuus puolustaa demokratiaa on samalla vakavassa vaarassa.
2.5.2023 Päätoimittajien yhdistys
Lisätiedot: puheenjohtaja Jouni Kemppainen, +358405059790, [email protected]
Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 22.3.2023. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi.
Jouni Kemppainen (kuva: Jaana Kankaanpää)
Hallitukseen valittiin lisäksi Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Inkeri Pasanen Keskisuomalaisesta, Riikka Räisänen Ylestä sekä Erja Yläjärvi Hufvudstadsbladetista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.
Yhdistyksen jäsenmaksu päätettiin korottaa 90 euroon aktiiveilta ja 45 euroon seniorijäseniltä. Saat lähiaikoina jäsenmaksulaskun ilmoittamaasi osoitteeseen.
Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2022 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023.
Toimintasuunnitelmassa todetaan, että yhdistys pyrkii järjestämään sekä etätilaisuuksia että perinteisiä kokoontumisia. Perinteiset lähitilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden aitoon keskusteluun kulloistenkin isäntien tai vieraiden sekä omien kollegoiden kanssa. Etätilaisuudet taas sopivat hyvin nopeaan tiedonjakoon ajasta ja paikasta riippumatta sekä ajankohtaisiin uutistapahtumiin liittyviin pikatapaamisiin.
Tilaisuuksia pyritään järjestämään sekä poliittisten ja taloudellisten vaikuttajien että myös muun muassa kulttuurin, tieteen ja oikeuslaitoksen edustajien kanssa. Eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi maan hallitus on alkuvaiheessa luonnollisesti erityisen huomion kohteena. Kaikista tilaisuuksista kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta.
Yhdistys tukee apurahoilla jäsentensä sivistystä sekä opillista ja ammatillista kehitystä. Yhtenä muotona jatketaan kansainvälisten medioiden digitilauksia, joilla halutaan edistää sekä jäsenten kielitaitoa että kansainvälisten näkemysten tuntemusta.
Yhdistys tukee ja edistää omalta osaltaan media-alaan ja journalismiin kohdistuvia tutkimusprojekteja. Se ottaa kantaa journalistisiin kysymyksiin sekä antaa lausuntoja media-alaan ja sananvapauteen liittyvistä lainsäädäntöhankkeista.
Laadukas journalismi on juomaveden kaltainen julkishyödyke, johon kansalaisilla on oikeus ja jota valtioiden kannattaa tukea. Tutkimukset ovat osoittaneet, että laatujournalismilla on iso merkitys demokratian toimivuuden kannalta niin valtakunnallisesti kuin paikallistasollakin. Tämän vuoksi pysyvä journalismin tuki olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja perusteltua.
Näin todetaan Päätoimittajien yhdistyksen lausunnossavaltioneuvoston asetusluonnoksesta valtionavustukseksi tiedonvälityksen ja uutismedioiden tukemiseen vuonna 2023.
Nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa entisestään kattavan, monipuolisen ja luotettavan tiedonvälityksen merkitystä. Kyse on tiedon huoltovarmuudesta, kuten harkinnanvaraisen mediatuen perusteluissa sanotaan.
Journalismin ansaintamallit ovat voimakkaasti muuttumassa, kun kansainväliset alustayhtiöt ottavat alati kasvavan siivun digitalisoituvasta mainonnasta ja hankaloittavat sisältömyyntitulojen kasvattamista jakamalla journalismia ilmaiseksi kuluttajille. Suomen tulisi muiden pohjoismaiden tavoin tukea journalismia pysyvällä ja valikoimattomalla tavalla. Yksinkertaisin keino tähän olisi sanomalehtitilausten arvonlisäveron alentaminen.
Postilain muutosten (HE 58/2022 vp) hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä (EV 246/2022 vp). Pikavauhtia valmisteltu asetus tuesta on kannatettava. Hallituksen esittämällä aikataululla on perusteltua, että tuki jaetaan samoilla perusteilla kuin valtionavustusta journalistisen sisällön edistämiseen eli niin sanottua median koronatukea jaettiin vuonna 2020 (679/2020).
Pitkällä aikavälillä journalismin tuki tulisi saada kohdistettua suoremmin laatujournalismin tuottamiseen sen sijasta, että tuetaan mediayhtiöitä. Hyvä journalismin tukijärjestelmä pitää sisällään valikoimattoman tuen lisäksi harkinnanvaraisen tuen. Harkinnanvarainen tukielementti tukilautakuntineen ei ole kummajainen, vaan yleinen käytäntö monissa Euroopan maissa. Harkinnanvaraisen tuen myöntämiseen tarvitaan poliittisesti ja taloudellisesti täysin riippumaton, journalismin asiantuntijoista koostuva toimielin. Ilman itsenäistä ja täysin riippumatonta mediatukilautakuntaa harkinnanvaraisen tuen jakaminen on mahdotonta.
Mediataloissa on jouduttu säästämään ja journalistien määrä on vähentynyt tuntuvasti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Säästöt ovat kohdistuneet maakuntamedioissa erityisen voimakkaasti aluetoimituksiin, koska ilmestymispaikkakunnan tekijäresurssia ei ole voitu vaarantaa säästöjen keskelläkään. Siksi on erityisen perusteltua suunnata tukea alueelliselle ja paikalliselle journalismille, jotta estetään uutiserämaiden syntyminen.
Asetusluonnoksessa hahmotellun valtionavustuksen hakuprosessin tulee olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Koronatuen jakamisen malli täytti vain vaivoin tämän kriteerin ja hakumenettelyn edelleen keventäminen olisi toivottavaa.
Päätoimittajayhdistykset (PTY, APY ja PPY) järjestivät 7. helmikuuta mediapaneelin seuraavan eduskuntakauden mediaa koskevista kysymyksistä.
Mukana päätoimittaja Jussi Kärjen juontamassa paneelissa olivat kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat:
liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd)
eduskuntaryhmän 2. varapj. Lulu Ranne (per)
kansanedustaja, puoluevalt. puheenjohtaja Heikki Autto (kok)
varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk)
eduskuntaryhmän 2. varapj Jenni Pitko (vihr)
eduskuntaryhmän 1. varapj Pia Lohikoski (vas)
Paneelissa käsiteltiin toimia, joilla voidaan turvata seuraavalla hallituskaudella moniäänisen ja vahvan suomalaisen median toimintaedellytykset. Esille nousivat mm. sananvapauden ongelmat, arvonlisäverokysymykset, jakelutuen kestoa ja Postin muuta toimintaa koskevat haasteet sekä yksityisen ja julkisen tiedonvälityksen tehtävät ja tasapaino.
