Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Minna Holopainen ilmoitti 29.9.22 jäävänsä loppukaudeksi sivuun tehtävästään. Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti puheenjohtajan ollessa pysyvästi estyneenä yhdistystä johtaa seuraavaan kokoukseen asti 1. varapuheenjohtaja Jouni Kemppainen.
Holopainen perusteli päätöstään kyseisenä päivänä viestissä yhdistyksen jäsenille:
”Jään oma-aloitteisesti sivuun PTY:n puheenjohtajan tehtävästä, koska aion kommentoida päätoimittajavastuun toteutumista Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiin liittyen ja oma näkemykseni on, että puheenjohtajan asemassa minun ei kuulu puuttua julkisuudessa yhdistyksen jäsenten journalistisiin ratkaisuihin.
En tämän jälkeen edusta yhdistystä kauteni aikana enkä osallistu johtokunnan kokouksiin, mutta hoidan luonnollisesti tilaisuuksien järjestelyihin ynnä muuhun liittyvät tehtäväni, joista on sovittu.
Tiedän, että yhdistyksen toiminta jatkuu erinomaisesti varapuheenjohtaja Jouni Kemppaisen, toisen varapuheenjohtaja Antti Kokkosen, pääsihteeri Antti Marttisen ja muiden johtokunnan jäsenten johdolla. Yhdistys on parhaissa mahdollisissa käsissä.
Jos jäsenet haluavat koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen uuden puheenjohtajan valitsemiseksi, pyydän ilmoittamaan siitä pääsihteeri Antti Marttiselle. Sääntöjen mukaan ylimääräinen kokous tulee järjestää, jos 10 prosenttia äänivaltaisista jäsenistä haluaa sitä.”
Päätoimittajien yhdistyksen nykyiset säännöt: https://www.paatoimittajat.fi/saannot/ . Uusista säännöistä tehtiin päätökset kevään 2022 vuosikokouksessa, mutta niiden voimaantulo edellyttää vielä toisen käsittelyn.
PTY:n johtokunta kokoontuu seuraavan kerran 2.11.22.
Päätoimittajien yhdistys teki ensimmäisen ulkomaan opintomatkansa koronakauden jälkeen touko-kesäkuun vaihteessa Irlantiin ja Pohjois-Irlantiin. Kiinnostava kohde innosti matkaan 22 yhdistyksen jäsentä.
Dublinissa oli tilaisuus keskustella paikallisten toimittajien, tutkijoiden ja poliitikkojen kanssa brexitin vaikutuksista, ajankohtaisesta turvallisuuspolitiikasta, talouden kehityksestä koronakauden jälkeen sekä irlantilaisesta näkökulmasta Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.
Dublinissa päästiin tutustumaan myös Dogpatch Labiin, kansainvälisesti merkittävään startup-kiihdyttämöön. Monipuolisen ohjelman rakentamisessa merkittävä tuki saatiin Suomen Dublinin lähetystöltä suurlähettiläs Raili Lahnalammen johdolla.
Belfastissa käytiin keskusteluja alueen parlamentissa Stormontissa eri puolueiden keskeisten parlamentaarikkojen kanssa ja kuultiin 1900- luvun lopun taistelujen ja terrorismin eri osapuolten näkemyksiä keskeisillä tapahtumapaikoilla. Näkökulmia kuultiin niin entisiltä aktivisteilta kuin läheisensä pommi-iskuissa menettäneiltä.
Eräänlainen karikatyyri Pohjois-Irlannin menneisyyden taakasta ja ristiriidoista oli yksi tavatuista kansanedustajista, IRA-taustainen Pat Sheehan, jonka elämäkerrasta löytyvät mm. 14 ja 25 vuoden vankilatuomiot terrorismista sekä 55 päivän nälkälakko vankilassa 80- luvun alkupuolella.
Pohjois-Irlannin politiikassa, arkisessa elämässä ja jopa yritystoiminnassa vallitsee edelleen erittäin jyrkkä kahtiajako protestanttien ja katolisten välillä, jota pyritään säätelemään niin, että ristiriidat eivät pääsisi uudelleen tulehtumaan. Toukokuun alun vaalit keikauttivat tämän tasapainon historiallisesti uuteen asentoon, mutta muutosten loppuvaikutus on vielä avoinna.
Ainakin osa nuoresta polvesta yrittää jo pyristellä tästä kahtiajaosta eroon, minkä tuloksena kahtiajakoon sitoutumaton puolue oli kevään vaalien suurin nousija.
Päätoimittajien yhdistys – Chefredaktörernas förening vietti 50+1 -vuotisjuhliaan toukokuun alussa. Yhdistys perustettiin 4.5.1971 ravintola Palacessa, ja sen kunniaksi myös 50+1 -vuotisjuhlalounas nautittiin ravintola Palacen Juhlasalissa 4.5.2022. Korona oli estänyt tasavuosien juhlimisen vuotta aikaisemmin.
Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Minna Holopainen, joka korosti laadukkaan journalismin ja vapaan tiedonvälityksen erityistä merkitystä tilanteessa, jossa lähes naapurissamme käydään veristä sotaa.
Tilaisuuden juontanut PTY:n varapuheenjohtaja Jouni Kemppainen haastatteli Sanoman suuromistaja Antti Herliniä ja haastoi hänen näkemyksiään mediaan investoimisesta ja median tulevaisuudesta.
Yhdistyksen seniorijäsen, syksyllä 2021 Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen satavuotisesta mediakilpailusta väitellyt Jyrki Vesikansa loi puheenvuorossaan katsauksen päätoimittajuuden historiaan.
Tilaisuus kokosi yhteen noin 60 yhdistyksen jäsentä. Paikalla olivat yhdistyksen aikaisemmista puheenjohtajista Erkki Teikari (1987-88), Aimo Massinen (1989-91), Jukka Vehkasalo (1997-98), Kari Hokkanen (2006-07) ja Arno Ahosniemi (2013-2019) sekä aikaisemmista pääsihteereistä Lauri Kontro ja Kalle Heiskanen.
Yhteiskuva Copyright: Sanoma. Kuva: Juha Salminen / HS
Suuri Journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat on julkistettu. Voittajat palkitaan tiistaina 3.5.2022 suorassa lähetyksessä Nelosella ja Ruudussa kello 19.
Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme.
Palkinto on jaettu Suomessa vuodesta 2001 alkaen. Vuodesta 2019 lähtien palkinnon on myöntänyt Päätoimittajien yhdistys yhteistyössä suomalaisten mediatalojen kanssa. Tänä vuonna päävastuu järjestelyistä on Sanomalla.
Huippujournalismi voi löytyä sanoma- tai aikakauslehdestä, televisiosta, radiosta tai digitaalisilta alustoilta. Pääasia on, että Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalistinen pomo tai Vuoden journalisti on edistänyt laadukasta ja yhteiskunnallisesti merkittävää journalismia Suomessa palkinnonjakoa edeltäneen kalenterivuoden aikana.
Suuri journalistipalkinto 2021 -ehdokkaat:
VUODEN JOURNALISTI
Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat
Tuomas Manninen on ehkä Suomen tunnistettavin uutistekstien kirjoittaja. Niin pientä uutista ei olekaan, ettei hänen uniikki tyylinsä paistaisi tekstistä läpi. Eivätkä hänen pikkujuttunsa oikeasti ole pieniä. Uutisvirtojen katveiden tapahtumat kasvavat hänen käsittelyssään osuviksi ja humoristisiksi tarinoiksi suomalaisesta sielunmaisemasta. Lisämaustetta juttuihin tuo laaja yleissivistys. Manninen on kuin lintuharvinaisuus, jota kannattaa tulla bongaamaan kauempaakin.
Olli Haapakangas, Yle Radio Suomi
Olli Haapakankaalla on täysin tunnistettava ja jäljittelemätön tapa käsitellä aiheita, joita pidetään arkipäiväisinä, mutta jotka ovat suuria ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kun Haapakangas tekee ohjelmia Suomen pikkupaikkakunnista, huoltoasemista tai vaikkapa hiustyyleistä, voi häntä pitää myös merkittävänä suomalaisen kulttuurihistorian tulkkina ja tallentajana. Jos kerran kuuntelee Haapakangasta, ei hänen vangitsevaan läsnäoloonsa, huumoriinsa ja tekemisen intohimoonsa voi olla kiinnittämättä huomiota.
Paavo Teittinen, Helsingin Sanomat
Paavo Teittinen nostaa vuodesta toiseen esiin epäkohtia, jotka muuten jäisivät virallisen Suomen katseen ulottumattomiin. Jutuista paistavat valtava työmäärä, huolellisuus ja ainutlaatuiset tiedonlähteet. Lisäksi jutut on rakennettu taitavasti ja kirjoitettu vetävästi. Vuonna 2021 Teittinen paljasti puutteita ihmiskauppaa koskevissa poliisitutkinnoissa. Jutut toivat esiin haavoittuvimpien ihmisten heikon aseman, paljastivat puutteita poliisiin omassa laillisuusvalvonnassa ja johtivat lukuisten rikostutkintojen uudelleen avaamiseen.
VUODEN JUTTU
Marko Junkkari, Tommi Nieminen ja Sami Kero, Helsingin Sanomat: Oletko sinä Perttu Nousiainen?
Juttukokonaisuus Nuorisosäätiön miljoonat hukanneesta Perttu Nousiaisesta kertoi yhteiskunnallisesti merkittävästä teemasta, mutta se oli samalla taitavasti rakennettu jännitystarina. Tekijät syventyivät perusteellisesti Nuorisosäätiön tapahtumiin ja jatkoivat sitten klassiselle kyttäyskeikalle sveitsiläiseen hiihtokeskukseen. Sitkeän seuraamisen jälkeen Nousiainen avautui pakomatkastaan toimittajille ja matkusti heidän mukanaan Suomeen. Lopuksi toimittajat raportoivat tuoreeltaan Nousiaisen kiinniotosta. Ansiokkaassa jutussa yhdistyivät tutkivan journalismin, reaaliaikaisen tarinankerronnan ja kuvajournalismin parhaat piirteet.
Jarno Liski, Iltalehti: Valtiontalouden tarkastusvirastoa käsittelevä juttukokonaisuus
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin irtisanominen eduskunnan täysistunnossa oli historiallinen päätepiste prosessille, jossa Jarno Liskillä oli aivan olennainen rooli. Kovassa uutiskilpailussa hän onnistui toistuvasti tekemään paljastuksia ja vetämään keskustelua kohti uusia kysymyksiä. Liskin jutut nostivat julkisuuteen paitsi pääjohtajan virkavirheitä, myös periaatteellisia kysymyksiä viraston roolista ja tehtävästä. Juttukokonaisuus vahvisti entisestään Liskin asemaa yhtenä Suomen keskeisimpänä tutkivana journalistina.
Satu Kakkori ja Katri Nieminen, Keskisuomalainen: Jyväskylän vesilaitoksen myyntiin liittyvä juttukokonaisuus
Satu Kakkorin ja Katri Niemisen jutuissa käsiteltiin monipuolisesti Jyväskylän vesilaitoksen yksityistämiseen liittyviä vaiheita ja aihe levisi myös lukuisiin muihin medioihin. Keskustelu johti lähes 90000 nimen Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti. Nyt valtioneuvostossa valmistellaan lainsäädäntöä, jolla vesihuollon yksityistäminen estetään tai sitä rajoitetaan. Jutut ovat erinomainen esimerkki siitä, kuinka paikallinen media voi nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen valtakunnalliseen julkisuuteen ja päätöksentekoon.
VUODEN JOURNALISTINEN TEKO
Anne Leppäjärvi ja Reetta Nousiainen: Haaga-Helian maahanmuuttajajournalistien koulutus
Maahanmuuttajataustaisten journalistien määrä on Suomessa melko pieni. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun koulutusohjelma pyrkii muuttamaan tilannetta auttamalla muualta muuttaneita journalisteja tekemään työtään uudessa kotimaassaan. Samalla uudet tekijät antavat suomalaiselle journalismille uusia mahdollisuuksia laajentua aiheisiin ja näkökulmiin, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle. Hanke tuo lisää monipuolisuutta kansainvälistyvän Suomen journalismiin.
Johanna Vehkoo: Oikeusjuttu -kirja
Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo käsitteli kirjassaan tapahtumia, jotka alkoivat hänen nimiteltyään oululaista kuntavaaliehdokasta Facebookissa mm. natsiksi ja rasistiksi. Hän eritteli vuosikausia kestänyttä oikeusprosessia, verkkovihaa ja poliittista trollausta niin oman elämänsä kuin sananvapauden näkökulmasta. Hän puolusti rohkeasti oikeutta arvostella politiikassa toimivaa ja julkisesti ihmisryhmiä halventavaa henkilöä. Kirjan julkaisemisen jälkeen korkein oikeus kumosi hovioikeuden Vehkoolle antaman tuomion ja hylkäsi kunnianloukkausta koskeneen syytteen.
Jussi Jormanainen, Pekka Laine, Olli Laine ja J-P Pulkkinen, Yle: Politiikka-Suomi
Ylen Suomi-sarjaa jatkanut Politiikka-Suomi oli vaikuttava voimannäyte. Kymmentä jaksoa varten haastateltiin yli sataa poliitikkoa ja asiantuntijaa. Poliitikot saivat rauhassa kertoa oman näkökulmansa käsiteltäviin asioihin, mikä loi haastatteluihin poikkeuksellisen rennon ja avoimen tunnelman. Ohjelmasarja toi tuoreella tavalla esiin politiikan tapahtumien taustoja sekä päättäjien inhimillisiä tunteita ja kipupisteitä.
VUODEN JOURNALISTINEN POMO
Laura Kolu, STT
Laura Kolu pitää STT:n 24h-toimituksen päällikkönä eleettömän tehokkaasti huolta siitä, että kansallisen uutistoimiston uutistoiminta sujuu aina tilanteesta riippumatta vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä ja vuodenaikoina. Suoraan Kolun alaisuudessa työskentelee yli 60 eri-ikäistä journalistia erilaisissa tehtävissä. Vaikka resurssien järjestely vaatii jatkuvaa ongelmanratkaisua ja hyvää mielikuvitusta, Kolu pyrkii ottamaan kaikessa huomioon työntekijöiden jaksamisen ja kunkin henkilökohtaiset toiveet. Hän on onnistunut erinomaisesti sekä rekrytoijana, alaistensa urapolkujen rakentajana että haastavien juttuprojektien mahdollistajana.
Timo Paunonen, Ilta-Sanomat
Timo Paunonen on tehnyt pitkän uran eri esimiestehtävissä Ilta-Sanomissa. Hän on yli 20 viime vuoden aikana ollut mm. uutispäällikkö, toimituspäällikkö ja nyt näkökulmatoimituksen esimies.
Paunonen on laajasti sivistynyt, henkeen ja vereen uutismies, joka on aina johtanut joukkoja edestä. Hänellä on ollut esimiestyössään valmentava ote jo paljon ennen kuin konsultit olivat koko termiä keksineetkään. Paunosella on aina aikaa kuunnella, auttaa ja opastaa. Yhtä intohimoisesti kuin hän on kehittänyt Ilta-Sanomien yhteiskunnallista journalismia, hän on halunnut kehittää ihmisiä. Hänen koulunsa läpi käyneitä journalisteja työskentelee kymmenittäin ympäri Suomen mediakenttää. Timo Paunonen väitteli tohtoriksi syksyllä 2021. Hänen väitöskirjansa käsitteli poliitikkojen ja median suhteita.
Maria Vesterinen, Turun Sanomat
Maria Vesterinen johtaa Turun Sanomien perinteikästä urheilutoimitusta ja yhdessä kulttuuritoimituksen päällikön kanssa lehden lukemisto-osiota, johon kuuluvat muun muassa kakkoskansi sekä teema- ja viikonloppuaineistot. Vesterinen on asiantunteva, tavoitteellinen, uudistava ja ihmisläheinen esihenkilö. Hän johtaa alaisiaan luontevalla ja kannustavalla tavalla. Hän on tuonut Turun Sanomien urheilujournalismin nykypäivän digitaaliseen maailmaan. Hän on hyvä esimerkki osastorajat ylittävästä toimivasta yhteistyöstä. Vesteriseen voivat luottaa niin toimituksen johto, alaiset kuin koko työyhteisö.
Päätoimittajien yhdistyksen vuosikokous pidettiin Helsingissä 25.3.2022. STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen valittiin uudelle kaudelle yhdistyksen puheenjohtajana.
Johtokuntaan valittiin lisäksi Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta, Antti Kokkonen Lapin Kansasta, Jussi Kärki Talouselämästä, Johanna Lahti Ilta-Sanomista, Antti Marttinen (pääsihteeri), Riikka Räisänen Ylestä (uusi) sekä Erja Yläjärvi Hufvudstadsbladetista. Senioritoiminnan vetäjänä jatkaa Hannu Virtanen.
Puheenjohtaja Minna Holopainen ja uusi johtokunnan jäsen Riikka Räisänen.Kokouksen yhteydessä luovutettiin ansiomerkit kolmelle yhdistyksen jäsenelle: Kyösti Karvonen (vas), Arno Ahosniemi ja Tapio Sadeoja. Neljäs ansiomerkin saaja Susanna Ginman ei päässyt paikalle.
Kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021 sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Korona-aika on vaikeuttanut suunnitelmallista toimintaa, mutta sen myötä on myös löydetty toimiva yhdistelmä nopeita etätilaisuuksia uutistapahtumien yhteyteen ja yhteisiä läsnätilaisuuksia syvällisempään ja monipuolisempaan yhteydenpitoon.
Toukokuussa tulee kuluneeksi 51 vuotta yhdistyksen perustavasta kokouksesta ja sen kunniaksi järjestetään 50+1 -juhlatilaisuus yhdistyksen perustamispäivänä. Korona-ajasta johtuneen tauon jälkeen pyritään järjestämään jälleen myös opintomatkoja ulkomaille.
Vuosikokouksessa oli ensimmäisessä käsittelyssä yhdistyksen sääntömuutos, jossa erityisesti yhdistyksen tarkoituspykälän sananmuotojen asua hiottiin vallitsevaa toimintaa vastaavaksi. Uudessa muotoilussa korostetaan toimintaa sananvapauden ja yhteiskunnan avoimuuden puolustamiseksi. Muutos käsitellään vielä toisessa yhdistyksen kokouksessa.
