Päätoimittajien yhdistys (PTY) pitää lausunnossaan mediatuesta arvokkaana, että journalistisen median yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan ja sille suunnataan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa erityistukea. Vaikka journalististen sisältöjen kysyntä on koronapandemian aikana kasvanut, se ei korvaa kriisin aiheuttamaa mainonnan romahdusta. Jo ennestään vaikeuksissa ollut media-ala on näin joutunut kestämättömään tilanteeseen.
PTY toivoo, että pidemmällä aikavälillä journalistisen median toimintaedellytykset Suomessa pyrittäisiin turvaamaan kertaluontoisia tukimuotoja pitkäjänteisemmin kuten esimerkiksi muissa Pohjoismaissa on tehty. Riippumaton journalismi pyrkii laajasti vastaamaan demokraattisen yhteiskunnan odotuksiin, mutta mediayritysten on ainakin toistaiseksi vaikea täysin kantaa koronan aiheuttamat kulut digimurrosta edeltävään tapaan mm. suurten kansainvälisten alustayhtiöiden kilpailun vuoksi.
Yleisön ammattijournalismia kohtaan tunteman luottamuksen säilyttämiseksi kaikissa tukimuodoissa on keskeisen tärkeää, etteivät ne edes kansalaisten mielikuvissa pääse vaarantamaan median riippumattomuutta poliittisista päätöksentekijöistä ja tukea jakavista viranomaisista.
Laatukriteerit versus riippumattomuus
Koska kaavailtu tukisumma, viisi miljoonaa euroa, on tarpeeseen nähden pieni, PTY pitää ensiarvoisen tärkeänä, että tuki ohjataan koronakriisistä kärsineen ammattimedian selviämiseen. Summa ei sen ohella riitä esimerkiksi yleiseksi median laatutueksi tai rajattujen kohderyhmien viestinnän tukemiseen, eikä muu kuin journalistisen median erillistuki ole samalla tavalla yhteiskunnallisesti perusteltua yleisten koronakriisin hoitoon tarkoitettujen yritystukien ohessa.
Journalismin riippumattomuuden turvaamiseksi PTY toivoo, ettei tuen jakamiseen sovelleta ehdotettuja sisällöllisiä kriteerejä tutkivasta journalismista tai ”tavallista syvällisemmistä journalistisista kokonaisuuksista”, jotka edellyttäisivät laadullista arviointia, vaan tuki jaettaisiin tukikriteerit täyttäville medioille palkkatukena koronakriisin aiheuttamien tappioiden ja toteutuneiden henkilöstökulujen perusteella.
PTY esittää, että tukeen olisivat koronakriisin liiketoimintavaikutusten perusteella oikeutettuja ne luonnoksessa määritellyllä tavalla omaa toimituksellista sisältöä julkaisevat, vapaasti yleisön saatavilla olevat tilattavat tai mainosrahoitteiset mediat, joissa työskentelee sananvapauslaissa tarkoitetun vastaavan toimittajan lisäksi vähintään yksi kokoaikainen toimituksellista työtä tekevä henkilö tai jotka hankkivat vastaavan työpanoksen freelance-ostoina tai näiden yhdistelmänä.
Liiketoimintavaikutuksia arvioitaessa olisi PTY:n näkemyksen mukaan huolehdittava siitä, että tuki kohdistuisi kokonaan mainosrahoitteisten medioiden lisäksi myös maksullisiin medioihin, joiden mainostulomenetykset ovat erittäin merkittäviä, vaikka koko liikevaihto ei olisi laskenut luonnoksessa kriteeriksi esitettyä 30:a prosenttia. Kyseistä kriteeriä olisi tästä syystä tarpeen muuttaa esimerkiksi niin, että laskentaperusteena olisi mainostulojen menetys eikä liikevaihto.
Lautakuntaan ei sisältöjen puntarointia
PTY:n mielestä mediatukilautakunnan tehtäviin ei pitäisi ehdotetulla tavalla sisällyttää tuettavan journalismin laadullista arviointia (tutkiva journalismi tai ”tavallista syvällisemmät journalistiset kokonaisuudet”), vaan ainoastaan sen toteaminen, täyttääkö hakija yleiset tukikriteerit. Näin torjuttaisiin epäilyt siitä, että median sisältöratkaisut voisivat vaikuttaa tuen myöntämiseen.
Samalla PTY kiinnittää huomiota siihen, että Mediatukilautakunnan rooli suhteessa viranomaiseen (Liikenne- ja viestintävirasto) jää esityksessä epäselväksi, mihin myös oikeusministeriö omassa lausunnossaan puuttuu. PTY pitää tärkeänä, että toimijoiden päätösvalta tuen jakamisessa määritellään selkeästi. Journalistisen riippumattomuuden kannalta parempi ratkaisu olisi, ettei Mediatukilautakunta toimisi viranomaisen osana vaan selkeästi ulkopuolisena elimenä, jolle delegoitaisiin esityksissä tai ratkaisuissa tarvittava toimivalta. Myös lautakunnan käyttöön osoitettava valmisteluresurssi olisi mahdollisuuksien mukaan syytä erottaa viraston varsinaisesta virkatyöstä, koska esityksessä on joka tapauksessa varauduttu lisärekrytointeihin.
PTY pitää korostetun tärkeänä, että tuen jakaminen tapahtuu kaikissa vaiheissaan tosiasiallisesti eikä vain näennäisesti riippumattomasti ja että riippumattomuus koskee paitsi poliittista päätöksentekoa myös viranomaistoimintaa.
(päivitettu 7.8.20, lisätty kappale ennen viimeistä väliotsikkoa)