On siis kevät, kuljen Väinäjoen rantaa… Päätoimittajien yhdistys toi kevään tullessaan saapuessaan opintomatkalle Latvian pääkaupunkiin Riikaan (13.-15.5.). Vakavista teemoista huolimatta iloinen seurue sai aimo annoksen oppia Latvian asemasta kireässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä kasvavan talouden maan näkymistä laajemminkin.
Aikaa päätoimittajien tapaamiselle oli raivannut myös presidentti Edgars Rinkēvičs. Samana päivänä julkisuuteen oli tullut tieto Venäjän puolustushallinnon henkilövaihdoksista, joilla Rinkēvičs ei tosin arvioinut olevan merkittävää vaikutusta sodankulkuun. Presidentin puheissa korostui länsimaiden Ukrainalle antaman tuen jatkuvuuden merkitys. Näkemykseen oli helppo samastua ottaen huomioon Suomen ja Latvian samankaltainen asema Venäjän rajanaapurina.
Tapaaminen Venäjän ja Valko-Venäjän oppositiomedioiden edustajien kanssa piirsi inhorealistisen, mutta myös toiveikkaan kuvan autoritaaristen maiden tilanteesta. Jos nopeita harppauksia kansalaisyhteiskunnan suuntaan ei olekaan odotettavissa, tulevaisuudelta on ehkä lupa odottaa parempaa. Jokainen tarkistettuun faktatietoon pohjautuva riippumattoman median juttu on askel oikeaan suuntaan.
Tietoa saatiin myös paikallisen median tilanteesta. Kaupallisen median ahdas taloudellinen tilanne kuulosti jotenkin tutulta. Luotettavan tiedon kysyntä säilyy, mutta sen tuottamisen edellytykset ovat taloudellisten realiteettien takia aiempaa haastavammat.
Perinteinen media pyrkii turvaamaan uskottavuuttaan itsesääntelyn keinoin myös Latviassa, vaikka alan itsesääntelyelimen toimintaperiatteet ja kokoonpano eroavat suomalaisesta mallista jonkin verran. Tavoite on kuitenkin sama: mitä läpinäkyvämmin media toimii, sitä vähemmän sen toimintaa on mahdollista hämmentää ulkopuolelta.
Suomalaista näkökulmaa Latvian tilanteesta tarjoilivat suurlähettiläs Anne Saloranta ja paikallisen suomalaisen kauppakamarin varapuheenjohtaja Lasse Henritius. Molemmat kehuivat Latvian yhteiskunnan toimivuutta ja Suomen hyvää mainetta, mikä helpottaa toimimista sekä bisneksessä että diplomatiassa.
Päätöspäivänä ohjelmassa oli Riian vanhankaupungin lisäksi vierailu rantaparatiisi Jurmalaan. Tunnelmaa nostatti linja-autossa suoratoiston kautta kuultu Jurmalan taikaa -kappale. Se teki niin lähtemättömän vaikutuksen, että nimeltä mainitsemattoman pohjoispohjanmaalaisen sanomalehden päätoimittajalta aneltiin jopa uusintasoitantoja. Jurmala siis piirtyi mieleen jo ennen paikkakunnalle saapumista.
Virallisten osuuksien antia purettiin reissulla vapaamuotoisissa keskusteluissa iltojen mittaan. Kuten usein ennenkin, pääsihteeri Antti oli hoitanut järjestelyt kerrassaan hyvin. Kiitokset ansaitsee myös oppaanamme toiminut ja paikallisista järjestelyistä vastannut Inguna Žīgure Latvian investointi- ja kehitysvirasto LIAA:sta.
Jussi Orell
